Wednesday 21 January 2015

Yuki-raportti - cossikisoja ja pikkuisen lohikäärmeen seikkailut

Vihdoin sain Yuki-postauksen valmiiksi. Yliopisto on muuttunut osaltani varsin hektiseksi, enkä siksi aiemmin ehtinyt muokata kuvia ynnä muuta.

Raahauduimme porukalla pääkaupunkiseudulle jo perjantai-iltana. Kaverini Ida asustelee nykyään siellä päin ja taas pummimme ilmaisen yöpymisen siellä. Olin jopa valmis cossieni kanssa, joten mitään viimehetken paniikkia ei ollut ja ilta kului pizzaa syöden ja hengaten.

Lauantain cossi oli pikku-Hiccup. Tein pisamat roiskimalla Grimasin ruskeaa vesiliukoista väriä naamaani erilaisilla välineillä, pääosin hammasharjalla. Olin jo aiemmin saanut idean, kun roiskimme Will Grahamille verta naamaan samalla apuvälineellä. Mutta kurkistelin kyllä myös Yumin blogista pisama -postausta. Hammasharjalla tuli ehkä vähän pieniä roiskeita. (Olisi pitänyt lukea blogin neuvot vähän tarkemmin, huomaan.) Täytyy ehkä vielä kokeilla muilla välineillä. Muuten kyllä tykkäsin lopputuloksesta, sillä nyt pisamien koko ja sijainti oli todella satunnaista/orgaanista. Pisamien kanssa hämmästelyssä kesti niin, että päätin jättää hiusten laiton coniin.

Hetken jouduimme jonottamaan rannekkeitamme. Itse en palellut, mutta sääliksi kävi kaikkia niitä, jotka olivat varustautuneet shortseilla tai lyhyillä mekoilla. Olimme vähän myöhään liikkeellä ja kipitin ensimmäiseksi pianokonserttiin. Missasin tosin valitettavasti vähintään puolet siitä.
Tämä Astrid ensimmäisine proppeineen!

Konsertin jälkeen halusin äkkiä laittamaan hiukset kuntoon. En tykkää kulkea conissa osittaisessa cossissa. Mutta pian hiukset kunnossa olin vapaa kuljeskelemaan. Moikkasin tuttuja ja katsastin taidekujan tarjontaa Roosan ja Idan kanssa. Ostin pienen ja suloisen Toothless tarran, mutta myöhemmin selvisi, että se olikin magneetti. Nyt en tiedä mitä sillä teen; Tarrana sille olisi loistava paikka päiväkirjan kannessa, mutta magneetti on jotenkin liian hieno muuttaa tarraksi. Tai jotain.

Olin halunnut Free! luennolle, mutta kävikin niin, että ruuan kanssa kesti. Olimme ajatelleet nopsaan käydä conin läheisessä kiinalaisessa, mutta siinä kestikin odotuksia kauemmin. Jotenkin minulle tuntuu aina käyvän niin, että missaan ne luennot, joille alunperin halusin. Toisaalta cossatessa tykkään kyllä liikuskella ympäri conia ihan vain katsomassa pukuja ja siksi en yleensäkään käy monella luennolla.

Päivän kisoja kuitenkin menimme katsomaan. Kisan alku viivästyi ja ihmiset jonottelivat saliin. Olin aluksi lähinnä hämmentynyt, kun en kuullut kuulutusta, joka selitti mitä tapahtuu. Mutta onneksi minut on siunattu päättelykyvyllä. Emme jaksaneet jonottaa vaan odottelimme alakerran mukavilla penkeillä. Ja otin aikani kuluksi kuvia Roosan Toothless-figuurista, jonka olin kidnapannut mukaani.
Kisa oli kuitenkin hyvä. Voittanut Zelda-esitys oli hauska ja tykkäsin monipuolisesta proppien ja ruudun käyttämisestä. Kisa jätti minut pohtimaan sitä onko dialogin parempi olla äänenä vai tekstinä. Itse en puolet ajasta saanut ääninauhoista mitään selvää ja siksi pari esitystä meni vähän ohi. Tekstissä taas on se huono puoli, että ei voi lukea ja katsoa kisaajaa samalla.

Hiccup ei näkynyt olevan erityisen suosittu. Cossi oli kuitenkin mukava päällä ja laitan sen varmasti uudestaankin, ehkä Toothless-pehmolla varustettuna. How to train your dragon näytti kuitenkin olevan suosittu. Näin ainakin kaksi Astridia ja kaksi muuta Hiccuppia conin aikana. Ja näin myöhemmin netistä, että paikalla oli ainakin kaksi lohikäärmettä, jotka missasin molemmat. Höh.


Sunnuntaina oli sitten Ken Ichijoujin vuoro. Pelkään aina cossin housujen olevan liian tiukat. Olen lainannut äidiltä kahdet valkoiset housut ja sopivammista on vetoketju rikki, joten olen joutunut tyytymään pienempiin. Helpoimmalla pääsee, kun laittaa alle muotoilevat sukkahousut.

Kaivoin auton lumikerroksen alta ja ajelimme taas coniin. Haikyuu!-luento oli toinen urheiluanime-asia, johon olisin halunnut mennä, mutta olimme (taas) liikkeellä liian myöhään. Sen sijaan saavuimme juuri sopivasti luisteluesitykseen. Viimevuotisen näin vain youtubessa, mutta yhtä vakuuttavaa oli tälläkin kertaa. Edelleen tykkään cosplayn yhdistämisestä muihin asioihin ja harrastuksiin. (Aloittakaa joku kokkausta cosplayssa -youtubekanava!)

Muuten lähinnä seikkailin conissa. Leafmon oli mukana ja se sai osakseen monta nenän piippausta. Harkitsen puolivakavissani vinkulelun sisäosan laittamista sen nenään. Juttelin tyypin kanssa, joka ilmeisesti lauantaina oli toinen Digimonkeisari ja gushasimme hetken Kenin hahmokehityksestä. Toisen Digimonkeisarin näin muutamia kertoja, mutta hetki oli aina jotenkin huono yhteiskuvan pyytämiselle.

En ollut niin suunnitellut tämän päivän kisan katsomista, mutta päädyin sinne kuitenkin, kun muutkin menivät. Enkä ollut pettynyt. Minusta aloittelijoiden sarja oli varsin kovatasoinen. Ensimmäinen reaktioni oli, että jos tämä on aloittelijoiden sarja, mitä kokeneissa sitten on?

Päättäjäisten sijaan kävin vaihtamassa cossin pois. Conin sulkeutuessa lähdimme taas kiinalaiseen pienellä porukalla. Tykkään käydä conien jälkeen syömässä. Ehtii paremmin jutella. Vaikka itse nyt enimmäkseen kuuntelen ja esitän yksittäisiä kommentteja, mutta kuitenkin.

Tällä kertaa sain jopa otettua vähän kuvia muista cossaajista. Tässä pieni saaliini tältä erää:
Homura Akemi - PMMM
Dipper Pines ja Bill Cipher - Gravity Falls





Wirt - Over the Garden Wall
? - In the Flesh




Sunday 4 January 2015

Pohdintoja blogista ja Hiccupin kuulumiset

En koe tarpeelliseksi tehdä varsinaista uudenvuodenpostausta, mutta hyvät uudet vuodet kuitenkin kaikille, jotka tätä lukevat. Olen tässä pohtinut muutamaa blogiini ja omaan cosplay-elämääni liittyvää asiaa. Blogin puolella päivitykseni ovat ehkä vähän harvemmassa kuin aluksi. Alussa postasin innokkaammin progress-postauksia ja dokumentoin työskentelyäni tarkemmin. Ajan kuluessa en enää tee sitä niin paljoa ja blogini koostuu enimmäkseen coniraporteista ja suunnitelmista. Tämä johtunee osittain laiskuudesta ja osittain siitä, että en useinkaan koe tekeväni paljon mitään raportoimisen arvoista.

Tämä johdattaakin meidät toiseen asiaan cosplayelämässäni. Jotta viitsin raportoida, pitäisi päästä tekemään jotakin uutta ja jännää. Uutta ja jännää olisi monimutkaisemmissa designeissa kuin mitä yleensä teen. Tästä syytän pääosin sitä, että en hirveästi seuraa mitään missä olisi monimutkaisia designeja ja olen enemmän sen tyyppinen cossaaja, joka tahtoo vain tuoda eloon suosikkihahmojaan. Niinpä vaikka sarjassa olisi monimutkaisia designeja, saatan tykätä juuri sitten siitä helposta hahmosta. Minulle saakin siis ehdotella sarjoja ja/tai hahmoja; Olen avoin uusille ideoille ja lupaan ainakin vilkaista.

Hiccup, you're a fashion
catastrophe.
Hiccupin puvun eteen olen vihdoin tehnyt jotain. En vieläkään ole ihan varma ovatko hiukseni nyt ihan niin pitkät kuin toivoisin, mutta näihin tyydytään. Kirpputorilta löysin ruskeat, hiukan liian isot UGGin tapaiset kengät. Ne odottavat vielä jonkin asteista muokkausta. Lisäksi ostin kangasta paitaan. Mietin autenttisemman puuvilla/pellavakankaan ja trikoon välillä, mutta Hiccupin hihojen/käsien kapeus pakotti valitsemaan kankaan, joka joustaisi. Haluan voida nostaa käsiä puvussani. Paita on jo ommeltuna kasaan, mutta viimeistelyjä vailla. Kaavan nappasin Suuresta käsityölehdestä (vuoden 2012 numero 11-12, kaava 26) ja muokkasin sen tarpeisiini sopivaksi.